skip to Main Content

Katto Kassiset

Heittämällä parasta reppureissaamisessa on se, että rajoja ei oo (paitsi pankkitili). Juurikin tästä syystä ollaan tällä hetkellä takaisin Thaimaassa. Sain Borneolla hullun idean, että lennetään muutamalla kympillä tänne, kun siellä ei oikeen paistanu aurinko ja oli tylsää. Ja nyt me ollaan täällä, siistiä, eikö?

Äsken astuttiin taas Aatun kanssa ulos hostellin ulko-ovesta ja välittömästi tielle astuttaessa miun on tarratava sitä tiukasti kädestä. Kädestä on kiva pitää ja pidetäänkin usein, mutta täällä ei tehdä sitä vaan huvin vuoksi, vaan estääksemme ilotyttöjen hyökkäyksen Aatua kohti. Haluisin antaa kaikille elämänohjeen: Mieti monta kertaa, haluatko asua seksiturismin keskimmäisessä keskiössä, josta on käveltävä kilometri ulos, ennen kuin käden voi irrottaa turvallisesti. Vaikka majoitus olisikin kaupungin halvin. Mieti silti. Kun 4 päivää sitten saavuttiin Pattayalle, kävi miuta huolestuttamaan, kun en meinannu nähdä ainuttakaan naispuolista turistia, vaikka oikeen etsin. Nyt neljän päivän jälkeen voin kertoa, että naisturistien määrä täällä meidän nurkilla on edelleen laskettavissa yhden (puolikkaan) käden sormilla. Tiedettiin toki, että Pattayalla tosiaan on hurja määrä seksiturismia, mutta täytyy sanoa, että en ihan tällästä osannu odottaa. Aina oppii uutta.

Pattayan seksiturismi sai alkunsa Vietnamin sodasta ja sotilaiden vierailuista vapaailtoinaan. Amerikkalaiset sotilaat eivät siis lentänet lomillaan kotiin vaimojen ja tyttöystävien luokse, vaan tulivat tänne. Pitkään sodassa ilman naisia, tiedätte mitä Pattaya tarjosi. Sota kuitenkin loppui ja Pattaya koki taloudellisesti kovia aikoja sotilaiden lähdettyä, mutta turistit löysivät kaupungin 1970- luvulla ja siitä ollaankin vain noustu. Kaupunki tekee paljon päästäkseen seksiturismimaineesta, mutta täällä ollessa kyllä tuntuu, että siitä otetaan vaan kaikki raha irti ja suunta on ihan toinen. Tyttökuppiloita voi olla vierekkäin 10, ilman yhtäkään muuta liikettä välissä, apteekit tekevät suurimman tilinsä viagralla ja terveyskeskukset mainostavat lähinnä HIV-pikatestejä.

Yks tärkeimmistä jutuista reissaamisessa on kuitenkin oma suhtautuminen asiaan kun asiaan, eikä tääkään oo enää alkujärkytyksen jälkeen paha. Rantaan kävellään alle kymmenessä minuutissa, eikä siellä tätä kaikkea juurikaan huomaa, vaan kaikki on piilotettu sisemmälle kaupunkiin. Tietty keski-iän ylittäneet yksin matkustavat miehet ovat vahvasti näkyvillä katukuvassa. Samoin parit, jotka koostuvat paikallisesta nuoresta kauniista naisesta ja länsimaalaisesta vanhemmasta miehestä, niitä tuntuu olevan enemmän kun ”normaaleja” pariskuntia. Osa kertoo löytäneensä täältä aidon rakkauden, mutta suurin osa on jotain ihan muuta. Tuntuu, että koko paikkaa pidetään jollain lailla tabuna, eikä siitä saa puhua. Mie uskallan silti sanoa, että naisen silmin näiden tyttöjen elämä näyttää todella vastenmieliseltä. Oon tietty pakosta, mutta myös mielenkiinnosta nähny paljon heidän käyttäytymistä täällä ja en oo nähny kertaakaan, että sellanen tyttö hymyilee sillon kun ei oo pakko, eli sillon, kun asiakas ei katso. Saa taas olla onnellinen omasta asemasta ja elämäntilanteesta tällä pallolla.

Kaiken tän tutkiskelun ja pohdiskelun keskellä oon koittanu myös nauttia auringosta ja erityisesti rannasta, jota en oo tällä – pian 3 kuukautta kestäneellä – reissulla nähny kahta auringonottopäivää enempää. Makoilu hiekalla tuntuu siis ihanalta, eikä kaupustelijatkaan ainakaan vielä ärsytä liikaa. Hyppy tänne Kuchingista – jossa meille parin viikon aikana tarjottiin tasan kerran vienosti taksia – jännitti, tiedettiinhän turismin määrä täällä ja samalla kaikki se kaupallisuus. Hyvin ollaan kuitenkin vielä toistaseks pärjätty ja ”no thank you”n hokeminen maittaa pitkän tauon jälkeen. Suhtautumiskysymys, niinku sanoin.

Malesiasta lähtiessä vietettiin miellyttävä yö ja päivä Kuala Lumpurin kentällä.

Aatun lemppariruoka 7-elevenistä: riisiä (löytyy kolmessa eri värissä), löysää munaa ja soijaa.

Rannalla on tullu vietettyä paljon aikaa myös siitä syystä, että en oo ehkä vielä täysin kotiutunu uuteen majotukseen. Asutaan nimittäin ihan Katto Kassisina kerrostalon katolle rakennetussa vanerisessa majassa. Sadevesi valuu suihkuun puoli metriä leveästä reijästä katossa, mikä on hyvä, koska itse suihkusta tulee vettä vaan sillon kun sitä huvittaa tulla. Makuuhuonetta ja eteistilaa erottaa kirkkaan sininen suihkuverho kalakuvilla ja seinillä koreilee joulukoristeiden lisäksi mm. iso Saksan lippu. Ovi lukitaan yöksi hakalukolla, jonka saa myös ulkopuolelta kätevästi auki ja katukissa hengailee meidän kuistilla. Mutta meilläpä on katto pään päällä ja vielä ihan ikioma maja! Löydettiin tää mesta Airbnb:n kautta ja maksetaan yöstä reilu viis euroa, joten kaikki taitaa siihen nähden olla ihan mallillaan. Kalaverhotkin piristää kivasti aamuisin.

Tänään oli ensimmäinen sadepäivä täällä.

Pattayalla siis kaikki hyvin! Tai karaoke alakerrassa vähän ärsyttää ja haittaa nukkumista, mutta muuten. Öitä!

❤️ Maari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back To Top